maanantai 22. heinäkuuta 2013

Tiitiäinen reppuun ja ryöhältämään


Kantoreppu/neliöliina/mikälie vekotin. Kätevä ja mukava se kuitenkin on :).
Mitat otin kantoliinassa olevasta vauvasta, ohjeet omasta päästä. Kangas on kakkoslaatuista Marimekkoa, kuviorivit kulkevat niin notkolla ja kierossa että kangas joutui odottamaan käyttötarkoitusta vuosia.



 Olkaimien yläosassa, lannevyössä ja vauvan polvitaipeissa on kankaiden välissä pehmikkeenä tikkivanua. Pepun alle tein laskokset tuomaan vähän muotoa selkäpaneeliin.


Lannevyö kiinnitetään soljella, olkaimet heitetään selän takaa ristiin ja somitaan vauvan pyllyn alle.

 Niskassa on lipallinen hiippahuppu nukkumatueksi ja auringonsuojaksi, sen voi solmia noista naruista olkaimien renksuihin.
 

Selkäpaneelissa vapaakirjontaharjoittelua...

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tykkään varsinki tuosta mun kummitytystä! Ei tuo reppukkaan paha oo.

ketunpesän hanna kirjoitti...

muut tekee mitä ne ossaa ja kummalassa tehdään mitä halutaan. ounou! hieno on!ja muka harjoittelut...:D maisematkin melkoisen kommeet, muuten. Kolilta?

maiju kirjoitti...

hieno on! mistä maisema?? näyttää tutulta, niinku ois itekki tullu käytyä tuolla jokunen vuosi sitten! :-)

Anonyymi kirjoitti...

Kylloot kätevä käsistäs! Minä tuommosen kalliilla rahalla tilasin vaan ainakkaa vielä ei Iituska tykkää siinä olla.

Tiina

Maija kirjoitti...

Kolilta joo, hienot oli maisemat siellä edelleen.
Se ei oo Iitulla mittojen mukaan tehty niin valittaa, laatutietoinen :).

suppis kirjoitti...

Hihhei! Blogissani on sinulle tunnustus! :)

ArualMaria kirjoitti...

Vautsi, upea kantoreppu ja söpöt kirjailut. :)

ÄitiQ kirjoitti...

Upea reppu, ja vaikuttaa kätevämmältäkin kuin meidän kaupasta ostettu versio...