Vanhoista vahakankaista. Vai mitä ne on ne ohuemmat konepestävät.
Kaavaa apinoitu muovisesta esikuvasta. Alapussi vähän leveämpi jotta pysyis paremmin auki ja hoitais tehtäväänsä. Taustat puuvillaa, valkoinen on joustofroteeta.
perjantai 30. maaliskuuta 2012
keskiviikko 28. maaliskuuta 2012
aRkivaRkut
Eli sammarit aikuisten kirpparihousuista verkkareiden kaavalla. Koko 110/116, vyötäröllä ja lahkeensuissa korkeahko resori. Etukappaleiden poikkisaumat oli alkuperäisissä takana, takataskut siirsin tuohon sivusaumojen päälle. Tuommoisen valmiin leijonamerkkin iskin vielä taskuun ku passas niin hyvin väreihin.
Tuon kuvassa näkyvän paidanki oon joskus ommellu (kangas Metsolasta).
tiistai 27. maaliskuuta 2012
Helmat hulmuten :)
"Ei tästä mekkoa tullutkaan! No, mikä siitä sitten tulisi?"
Hame ja laukku kummilta saadusta Marimekon siirtolapuutarhasta. Tarpeeksi kauan oottelee niin mekkokangas ei enää mekoksi riitäkään :).
Vyötäröllä resori.
Itelle tämmönen tunikamittainen, ja siskolle samanlainen. Pehmeäksi kulunutta lakanaa, yläosasssa kumilankarypytys. Nuo narut on tarkoitus solmia joko niskan taakse tai takana keskellä olevaan lenkkiin.
Tuota kumilankarypytyksen tekoa on monesti multa kysytty. Se on helppoa, mukavaa ja nopeaa :).
Alalankana on ohutta kuminauhaa jota myydään ihan päivittäistavarakauppojen käsityöosastoillakin. Puolaan sen koneella, mutta niin että lanka kulkee vain yhdestä langanohjaimesta ja kiristän lankaa käsivaralla. Mahdollisimman tiukalle mutta ei kuitenkaan niin ettei kone jaksa puolata. Tämä vaihe käsketään ohjeissa yleensä tekemään käsin ja venyttämään vain kohtuudella, mutta näin tehden lopputulos mulla on ollu epätasaisempaa. Ja tietysti se puolaus hitaampaa :).
Sitten puola paikoilleen, tikki suoralle ja piston pituus kohtalaisen pitkäksi (4).
Alkuun pakittelen lyhyttä matkaa jonkun kerran niin ei kumilanka pääse purkautumaan venytettäessä. Langanpäät voi myös vetää nurjalle ja solmia. Jos vaate on ommeltu valmiiksi kuten yllä olevassa tunikassa, ompelen rypytyksen yleensä spiraalina niin ei tarvi jatkuvasti olla päättelemässä.
Tuommoisessa isossa työssä alalanka loppuu välillä, tuossa yllä olevassa on huristeltu 3 puolallista. Alalangan vaihdan "lennosta", eli kun lanka on loppumassa en päättele, irroita työtä koneesta tjms. Vaan mahdollisimman varovasti työtä liikuttelematta vaihdan vain puolan. Näin työn oikealle puolelle ei jää näkymään langanvaihdoskohta mitenkään. Kumilangat nurjalla solmin yhteen sitten viimeistellessä.
Jos ompelukone on semmoista mallia että alalankaa ei puolan laiton jälkeen tarvi ite nostaa ylös niin kumilankaa käytettässä se on tarpeellista. Ei nouse itekseen, ainakaan mun koneessa :).
Jos työ on valmistuttuaan liian leveä, se kannattaa höyryttää. Tämä saa rypytyksen kutistumaan kasaan ihan silmissä.
Tunnisteet:
Aikuisille,
Mekot,
Ohjeet,
Paidat/tunikat,
Sisävaatteet
maanantai 12. maaliskuuta 2012
Pikamekot tyynyliinoista
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)